8. Kotieläimiä ja "kotieläimiä"

Kukko rikotun termiittipesän noutopöydässä.

Tammikuussa matkustan vihdoin Gambiaan ja pääsen viettämään ensimmäisen yön omassa talossa. Kovin on karua vielä. Kalustus on minimaalista ja lähes kaikkea puuttuu. Sähköt on, mutta vettä tulee vain kantamalla. 

Ympäristössä kiekuu kukkoja ihan milloin sattuu yhtään välittämättä siitä, onko aamu vai yö. Kai niihin tottuu. Yön väistyessä rukouskutsu leviää moskeijasta toiseen, muuten on todella hiljaista. Päätieltä omaan pihaan on matkaa lähes kilometri ja kylätiekään ei ole ihan vieressä, joten muualta kuin naapurustosta ei juuri ääniä kantaudu. Pimeän tultua on useimmiten täysin hiljaista, jollei sitten koiralauma innostu kilpahaukuntaan.

Seurallinen kukko ja reipas kananeito

Kookospalmun taimen alla on
hauska ottaa yhdessä hiekkakylpyjä

Valkoinen kukko ja ruskeankirjava kana
viihtyivät hyvin yhdessä.

Pihassa tepastelee valkoinen kukko. Tarkoitus olikin saada jokunen kana, joten kukko on hyvä alku. Kanojakin tulee kunhan löytyvät. Istun pihalla mahonkipuun varjossa, kukko seisoo vieressä koko ajan ja yrittää keskustella. Vastailen parhaani mukaan.

Parin päivän päästä naapurista löytyy nuori kananeito. Kukko vallan innostuu ja pörhistelee miehisyyttään neitokaisen ympärillä. 

Loppujen lopuksi ne osoittautuivat vallan sopuisaksi pariksi. Kukko juoksentelee kassavapellossa ja kuopii maata, kananeito lähtee ohjuksena paikalle kun kukko ilmoittaa löytäneensä jotain. Todellisena herrasmiehenä kukko siirtyy etsimään uusia apajia kun on ensin tarjonnut löydöksensä kanalle. 

Siellä ne sitten mennä rymyävät pitkin peltoa ja välillä kaivavat itselleen pölyävän hiekkakylvyn. Lopulta ne kyyhöttävät kaivamassaan poterossa kookospalmun taimen alla kylki kyljessä. 

Hätätilakanakoppi rakentui muutamasta betoniharkosta,
laudankappaleista, pahvista, tynnyristä
ja vanhoista haalareista.

Kana vaikuttaa aluksi tosi aralta, mutta mitä kauemmin tätä yhteiseloa kestää sitä rohkeampi siitä kehkeytyy. 

Onneksi compoundin koiraneito Whisky on aiemmin tottunut kanoihin eikä jahtaa tai uhkaile niitä. Kana tunkee väkisin Whiskyn ruokakupille. Toisinaan Whisky joutuu näyttämään vähän hampaita, mutta kana siitä vähät välittää, ottaa pari sivuaskelta ja taas on nokka samassa astiassa.

Munia alkaa tulla

Kananeitonen oli myyjän mukaan viittä vaille valmis ensimmäiseen munintaansa, ja niinhän siinä sitten kävikin. Se alkoi etsiä pesäpaikkaa muurin  vierustalta  

roskalaatikoiden takaa.

Gambialaiskana ei turhia nirsoile.
Vaatimatonkin pesä kelpaa.

Koska pikku kanala oli vasta suunnitteluvaiheessa kana joutui tyytymään sekalaisesta jätetavarasta tehtyyn kyhäelmään. No lopulta se asettui sinne ja minä työnsin perään kourallisen kuivuneita mangopuun lehtiä. Ne kelpasivat ja pesä alkoi rakentua. Ikinä en ole nähnyt yhtä surkeaa kyhäelmää, mutta pian siellä oli jo useita munia ja kana alkoi harjoitella hautomista. Oli aluksi puolilta päivin siellä iltaneljään, sitten tuli ulos ja otti hiekkakylpyjä. 

Munia tuli kaikkiaan yhdeksän, ennen kuin kana ryhtyi tosissaan hautomaan. 

Kukko turhautuu

Kun kanasta ei ollutkaan enää seuraa kukko alkoi turhautua ja lensi muurin yli etsimään seuraa naapurista. Missä lie ollut, mutta niin vain routa porsaan (lue: kukon) ajoi kuitenkin aina yöksi kotiin. 

Tottahan olen lukenut että kukko tarvitsee lauman, 4-6 kanaa, joten yksi on liian vähän. Tulossa onkin kaksi uutta kananeitoa. Kukko pääsee taas toteuttamaan tehtäväänsä.

Olen lukenut ja nähnyt kuviakin, kuinka kana on seuranhaluinen ja ihmisiin leimautuva eläin. Tulee jopa syliin ja antaa paijata. Nämä gambialaiskanat tuskin ihan niin kesyiksi osoittautuvat, mutta kovasti kyllä kulkevat perässä ja juttelevat, tulevat lähelle ja odottavat ruokaa. Olen yrittänyt keskustella kovasti niiden kanssa että tottuisivat, mutta viime kädessä kyllä väistyvät ja juoksevat pakoon. Ei taida olla sylikanoiksi näistä.

Taistelu termiittejä vastaan

 

Omaan pihaan oli syntynyt
 termiittikeon alku.

Naapuritontin termiittikeko

Muutakin eläinkuntaa on tontille ilmestynyt. Termiitit ovat perustamassa omaa taloaan ihan siihen etupihalle, mutta ne on kyllä saatava hävitettyä äkkiä. 

Gambiassa on monen lajin termiittejä ja kuvittelisin, että ne ovat etenkin näissä kyläolosuhteissa todellinen ongelma. Pienen linnoituksen kokoisia kekoja näkyy siellä täällä ja oletan, että niissä on valtaisat käytävät maan alla. Ilmeisesti niistä on myös hyötyä,  koska käytävät kuljettavat vettä maan sisässä. Vai lieneekö niin. En tiedä varmasti. Suomalaisystävä kertoo jatkuvasta taistelusta termiittejä vastaan. Vaikka puuta käsittelisi miten, termiitit voittavat. Puutahan ei kovin paljon rakentamisessa käytetäkään, koska taloista tulisi aika lyhytikäisiä.

Hiekkavanoja mangopuun rungolla.

Myös mangopuun rungolla kiipeilee pitkiä hiekkavanoja. Niitä rakentavat keltaiset muurahaiset, jotka nekin osoittautuvat termiiteiksi. 

Suuria käytäviä maan sisässä

Termiittien talohanke joutui vastatuuleen, kun koko keon alku sai kyytiä. Rakennelma alkoi jo olla aika kova ja vaati kunnon lapiotyötä. Keon alta paljastui monta suurta syvälle maahan ulottuvaa onkaloa. Pesän kuningatar elää siellä ja tuottaa jälkeläisiä. 

Keon alta paljastui suuria onkaloita.

Syvältä maan alta nousi munia ja nuoria termiittejä.

Kun maata kaivettiin, pesän pohjalta alkoi paljastua valkoisia munia ja nuoria valkoisia termiittejä. Itse työväki kuhisi hurjana murentuneen pesän raunioilla. Pesän pohjalta, maanpinnan alapuolelta tuli runsas kottikärryllinen pehmeää hiekkaa seassa niitä valkoisia munia ja pieniä termiitinalkuja. Kuningatar ei osunut silmiin. Koska kuningatarta ei löytynyt on mahdollista, että rakentaminen alkaa heti uudelleen. 

Tuhotyötä täydennettiin ns. garage oililla, jota kaadettiin aukkoihin ja pesän pohjalle. Ei ole kyllä luontoystävällistä, ei. Pesässä poltettiin vielä kuivia lehtiä ja puuta, mikä toivottavasti tappaa yhdyskunnan eikä pesä ala rakentua uudelleen. Täytyy sanoa, että sitkeitä ovat. Parin tunnin nuotion polttamisen jäljiltä olivat yhä hengissä ja rakensivat pesää uudelleen. Ehkäpä on niin, että kaivuuhommaan on ryhdyttävä uudelleen, tällä kertaa syvemmälti ja laajemmalta alueelta. 

Loppujen lopuksi termiitit kuitenkin luovuttivat, rakentaminen loppui eikä elämää enää näkynyt onkaloissa.

Seuraavaksi sitten odotetaan kananpoikasten syntymää ja tutustutaan uusiin kanoihin. Kaikenlaista muutakin tapahtuu. Pääset sinne TÄSTÄ.

Jos haluat päästä koko tarinan alkuun klikkaa TÄSTÄ.

3. Ensin rakennetaan pieni talo

Siihen nurkkaan sen talon pitäisi tulla.

Paikalliset olosuhteet ja muuta mietintää

Ensin tehdään tontin portin pieleen pieni talo, jossa voin asua siihen asti, kunnes on mahdollista rakentaa isompi. Myöhemmin porttitaloa voi käyttää vierasmajana tai miksei myös talonmiehen/vahdin talona. Jos compound jää vallan tyhjilleen, on hyvinkin mahdollista, että se on entistä tyhjempi, kun palaa takaisin. On siis hyvä että joku pitää paikkaa silmällä.

Oma tiealue on vielä kunnostettava ja
aidattava toiselta puolelta.

Pieniä majoja ja taloja rakennetaan varmasti ilman sen kummempia lupia, mutta isompia taloja varten tarvitaan joitain viranomaispapereita ja talon/talojen suunnitelma on oltava mukana. Asia on selvitettävä ennen kuin ryhdyn isompiin hommiin.

Nyt on siis käsissä noin 1300 neliön tontti ja kahdeksan metriä leveä ja noin 40 metriä pitkä oma tie päätieltä. Itse tontti on muiden tonttien keskellä ja oma yksityinen tiealue johtaa kylätieltä tontille. Sellainen ison väärinpäin olevan L:n mallinen tontti. Tietysti leveä oma tiealuekin aidataan, jolloin sitäkin on mahdollista käyttää istutuksiin.

Koska tarkoitukseni on hyödyntää fengshuiajatuksia rakentamisessa ja toimintojen sijoittelussa, tapaan tutun fengshuiperiaatteita käyttävän arkkitehdin ja hänen kanssaan mietimme, mitä toimintoja tontille olisi kiva saada, mitkä ovat tontin ilmansuunnat ja muut ominaisuudet ja millaista on gambialainen rakentaminen ja sikäläiset tarpeet. Nehän poikkeavat monessa asiassa meikäläisestä rakentamisesta.

Termiittien vuoksi ei käytetä puuta

Termiittien vuoksi rakennusmateriaalina ei kannata käyttää puuta. Talon voi rakentaa samaisista harkoista, joista ympärysmuurikin tehtiin. Muurauksen saa siistiksi slammaamalla sen tasaiseksi molemmin puoli. Maalilla saa sitten haluamansa värin. Paljon näkee myös slammaamattomia taloja, jotka on jätetty sellaisekseen muurauksen jälkeen.

Sisäpuolen lattiat voi jättää betonillekin, mutta usein lattiat laatoitetaan.

Sähkö ja vesi tontille

Sähkö ja vesi hankitaan paikallisen Nawec-yhtiön kautta. Rekisteröinti tilaajaksi on tehtävä Nawecin toimistossa. Porakaivojakin tehdään, mutta koska vesi ja sähkö on mahdollista saada lähdeltä, niin Nawecin kautta veden saan kuitenkin halvemmalla. Toinen asia on sitten Nawecin luotettavuus. Silloin tällöin veden saanti katkeaa ehkä useaksi päiväksi. Jossain jotain on mennyt rikki ja korjaaminen kestää. Silloin on vettä haettava kylän kaivolta saaveilla ja muilla astioilla.

Häiriöttömään sähkön tuloon ei ole myöskään luottamista. Liekö syynä vanhan sähköverkon ylikuormitus vai joku muu ongelma, mutta sähköt katkeilevat hyvin usein. Joskus sähkö on poikki päiväkausia, joskus vain päivän tai yön ja parhaassa tapauksessa vain pari tuntia. Se on niin tavallista, ettei pieniin katkoihin kukaan edes kiinnitä huomiota. Supermarketeissa käynnistetään välittömästi omat virtalähteet, omat, bensalla toimivat aggregaatit ovat yleisiä ja aurinkopaneeleita näkyy vähän siellä sun täällä. Aurinkosähkö onkin varmasti järkevää, kun aurinko paistaa välillä pilvettömältä taivaalta. Se on varmasti yksi hyvä ratkaisu, jollei muuten niin ainakin varasähkönä. Tämäkin on asia, mihin täytyy tutustua paremmin.

Gambialainen sakokaivo

Sakokaivo työn alla.

Mitään yhtenäistä viemäröintisysteemiä Gambiassa ei ole. Paikallinen käytäntö on rakentaa sakokaivo betonista, mutta koska se ei yleensä ole täysin umpinainen, niin nesteet pääsevät imeytymään maahan ja mitä siitä seuraa? Kuvittelisin että  maa saastuu. Yritän selvittää, minkälaisia vaihtoehtoja olisi, sillä en haluaisi saastuttaa omaa tonttia. Tämän pikkutalon viereen nyt kuitenkin joudutaan tekemään ihan paikallinen versio, koska kukaan ei tunnu tuntevan muita ratkaisuja, enkä ole vielä itse ehtinyt selvittää niitä.

Yksinkertainen paikallinen wc on reikä sakokaivon kantena olevassa betonissa ja pesuvettä vieressä ämpärissä. Tällaiseen tontin sivustalle rakennettuun toilettiin on voitu rakentaa tiiliseinät, mutta usein näkösuojana on pressu tai esim. aaltopeltilevyt. 

Sisävessat ovat tietysti tavallisia kaupunki- ja kerrostaloalueilla ja varmaan myös uudemmissa compaundeissa. Näin länsimaisena ihmisenä omaan talooni tulee tietysti sisä-wc ja suihku.

Ikkunoihin kalterit ja ovet metallista

Ikkunoissa on yleensä aina jonkinlaiset kalterit  tai metalliluukut.  Kalterit ovat itsestäänselvyys joka paikassa. Köyhässä maassa houkutus varkauksiin on liian suuri, jos mahdollisuus vain annetaan. Moskiittoverkotkin tarvitaan, koska Gambia on malaria-aluetta.

Myös ulko-ovet voi teettää metallista. Materiaalissa on paitsi turvallisuusetu myös termiittikysymys. Vaikka sisäovet ovat usein puuta, on nekin hyvä tehdä kovapuusta ja käsitellä jollain suoja-aineella. Tosin sisäoven virkaa voi toimittaa myös pelkkä verho.

Ikkunoiden kalterit ja ovet teetetään metallista.
Kuvassa Ravintola Fangsoto Tanjissa Coastal Roadin varrella.

Hikoilua vai palelua

Lämmitystä ei juuri tarvita. Kuivalla kaudella talvisaikaan voi iltaisin olla kylmä, jos lämpötila laskee alle kahdenkymmenen. Pieni tulisija oleskelutiloissa tai terassilla olisi silloin aika ihana.

Sadeaikana sekä kesä- ja talvikauden vaihteissa yötkin ovat joskus tukahduttavan hiostavia. Ilmastointi tai tuuletin on silloin tarpeen (toimii jos on sähköä). Olen itse kärsinyt unettomista ja tuskallisen hiostavista öistä mm. loka-marraskuussa, kun sähköt olivat poikki tuntikausia. Ilma ei liiku, hiki valuu eikä mistään ole apua.

Katto tehdään aaltopellistä

Yksinkertainen katto tehdään aaltopellistä ja sitä tukeva runko rakennetaan red timberistä, kovapuusta, jonka pitäisi kestää termiittien hyökkäyksiä. Vaan eihän se aina kestä. Rimoja voi joutua uusimaan. Yhtenä keinona käytetään autokorjaamoiden jäteöljyä (garage oil), jolla puutavara sivellään. Sen pitäisi pitää termiitit loitolla. Melkoista myrkkyä siis ja vaatii varmaan pitkän tuuletuksen ennen kuin tilassa voi asua.


Katto voidaan jättää silleensä ilman alakattoa. Raot eivät ole ongelma, koska seinien slammaaja tukkii kaikki raot katon ja seinien välissä. Jos laitetaan alakatto, tarvitaan uusi rimoitus ja kattolevyt kiinnitetään siihen. Siitä on tietysti se hyöty, että sähköjohdot saa piiloon ala- ja yläkaton väliin ja onhan se siistin näköinen ainakin vähän aikaa. Toisaalta sisäkatto estää jossain määrin katon läpi tulevaa kuumuutta. Hmm. Täytyy miettiä.

Pienen kasvin suuret juuret.

Tuuletus on hyvin tärkeää. Talo ei saa olla umpinainen pullo, muuten sadeaikana kaikki homehtuu. Tavallista onkin nähdä ovien ja ikkunoiden yläpuolella pienet aukot, jotka on tehty reikätiilestä (tietysti niihinkin tarvitaan moskiittoverkot). WC- ja kylpyhuonetilat kannattaa sijoittaa ulkoseinälle, ei koskaan talon keskelle, jotta tila tuulettuu.

Viheliäiset kasvit

Tontilla kasvaa kirkkaanvihreä, nahkealehtinen elinvoimaisen näköinen kasvi, tai siis useita. Ne on kaivettava huolella pois, sillä kasvin juuri on kuin tunkki, se työntää kaiken tieltään, oli kyseessä sitten auto tai vaikka rakennuksen seinä. Kasvin englanninkielistä nimeä en vielä ole saanut selville, paikalliset kutsuvat sitä nimellä Mankanaaso. Olen kuullut, että juuresta keitetään jonkinlaista antibioottia. Mielenkiintoista.

Sitten alkaa pihan ja "porttitalon" suunnittelu...

Siitä seuraavassa tekstissä "4. Suunnittelua arkkitehdin kanssa".