6. Valmista alkaa tulla, samoin takaiskuja

Oman mangopuun hedelmät kypsyvät.

Ensimmäiset puun taimet tontille

Ennen kuin matkustin takaisin Suomeen, käytiin Serrekundan liepeillä olevassa Wellingara Agriculture nimisessä puutarhassa hankkimassa puun taimia. Nettihaun perusteella puutarha liittyy Gambian maatalousministeriöön ja siellä tehdään koulutusta ja ehkä tutkimustakin. En ole vielä päässyt perehtymään asiaan. Sieltä olisi saanut myös tilattua tuholaistorjuntaa ja puiden leikkausta.

Ihan kaikkia haluamiani lajeja ei ollut sillä hetkellä saatavissa. Esim. kookospalmun taimet olivat vielä aivan alkutekijöissään, joskus kesällä ne alkaisivat olla myyntivalmiita. Sain kuitenkin hankittua kolme avokadopuun tainta, kolme papaijan tainta sekä kolme appelsiinipuun tainta. Lisäksi mukaan tuli neljä passionhedelmäköynnöstä sekä kolme pensasta, jotka ovat jotain ruusulajia. Yhteensä 16 tainta. Kukin taimi maksoi 150 dalasia (alle 3 euroa).

Edessä avokado, takana papaijat.

Passionhedelmän taimet.

Ajatuksena on saada taimet istutettua jo nyt niin että ovat sitten juurtuneet sadeaikaan mennessä ja kasvu käynnistyy hyvin. Istutuspaikat katsottiin porukalla ja löytyi myös kaveri, joka kaivoi kaikille taimille kuopat, tietysti pientä maksua vastaan. Naapurin lapset komennettiin hakemaan lampaanpapanoita ja istuttaminen sujui hyvällä yhteistyöllä. Lapset vielä kantoivat jokaiselle taimelle ämpärilliset vettä.

Taimia on tietysti kasteltava päivittäin, etteivät kuivetu. Onneksi tämäkin urakka saatiin sovittua. Nyt sitten vain odottamaan tulevan kesän sadeaikaa.

Tien varsilla on myös monenlaisia puutarhoja, mutta vielä en ole ehtinyt tutustua niihin. Vaan eiköhän siihen liene aikaa myöhemminkin.

Tontilla rakennetaan, minä ihmettelen Suomessa

Matkustan siis Suomeen maaliskuun puolivälissä ja saan sen jälkeen WhatsAppin kautta kuvia rakentamisen edistymisestä. Raudoitustyötkin jatkuvat ja pikkuhiljaa ikkuna-aukot alkavat hahmottua ja talo kohoaa tiilikerros tiilikerrokselta.

Rakentajien työ näyttää joskus todella hurjalta, koska rakennustelineitä ei juuri ole. Jos paikalla on tynnyreitä, niiden päällä keikutaan tai sitten hakataan seinään reikiä ja niihin laitetaan poikittaiset tuet, joiden päälle nostetaan lauta tai pari ja siinäpä oiva rakennusteline. Vähänkin korkeammassa rakennuksessa katsojaa heikottaa. Työsuojelumääräyksistä ei tietenkään ole tietoakaan. Varmaan jokainen rakentaja putoilee telineiltä tai seinien päältä ainakin joskus.

Pari tikkua pystyssä, muutama seinän läpi hakattu reikä 
ja niistä läpi kapulat, niiden päälle lauta, 
ja siinä meillä on rakennusteline. 

Kuvassa itse tekemäni SketchUp -malli 
arkkitehdin suunnitelmasta,
jossa seinät ovat suorakaiteen muotoiset 
ja katto laskeutuu seinien väliin.

Arkkitehdin ajatuksenahan oli, että talon sivuseinät olisivat neliömäiset ja katto laskeutuisi vinosti seinien välissä. Näitä kuvia myös näytin rakentajille ja selitin ideaa: 3,5 metriä korkeat seinät sivuilla ja takana ja edessä matalampi seinä. Sain vastaukseksi kovasti nyökyttelyjä ja ymmärtämisen vakuutteluja. 

Arkkitehdin piirtämät pienet neliömäiset aukot muurauksessa päätin unohtaa siinä vaiheessa, kun tajusin, että se olisi mahdoton tehtävä, harkot ovat liian suuria, aukoista tulisi hassun näköisiä eikä selitykseni muutenkaan menisi perille. Sen sijaan päädyin siihen, että ikkunoiden ja ovien yläpuolelle tulee tavalliset reikätiilet tuuletusaukoiksi

Suunnitelmat ja toteutus 

eivät täysin kohtaa

Kotona Suomessa odotin jännittyneenä kuvia työn edistymisestä. No niin, ja sitten tuli kuva huolella vinoksi muuratusta seinän yläosasta eikä takaseinäkään näyttänyt kohoavan hyvä jos kolmeen metriin. Oli pakko hengittää vähän aikaa rauhassa ennen kuin sanoisin jotain ikävää WhatsAppissa. Että kannattikin käyttää arkkitehtia!

En tiennyt itkeäkö vai nauraa ja päätin nauraa.

Rakentajien käsitys erosi arkkitehdin suunnitelmasta.

Miten se olikaan, "tärkeintä maailmassa on puutarhanhoito, eikä sekään ole niin kovin tärkeää". Ja sellaiseksi se talo sitten jäi. Eli siitä tuli ihan tavallinen gambialainen tiilitalo, jonka ulkonäössä ei ole mitään poikkeavaa tai erityistä. Niin no, rakentajathan oli palkattu muuraamaan talo harjakorkeuteen ja he sitten päättivät että se oli nyt tässä.

Tuholaisia tontilla

Iloni hyvissä ajoin istutetuista puuntaimista oli ennenaikaista. Sain paikalliselta ystävältäni järkyttyneen viestin ja kuvia katkenneista taimista ja syödyistä latvoista. Pieni papaijantaimi näytti jo tehneen hedelmänalkujakin, mutta kutsumattomat vieraat olivat tuhonneet hyvin alkaneen kasvun ja kaikki lehdet makasivat rungontyngän vieressä. Avokadontaimessa puolestaan oli  jäljellä vain jokunen jyrsitty lehtiruoti.

Salapoliisityö ja yks plus yks -mietintä johtivat lopulta siihen päätelmään, että kastelutehtävään lähetetyt pikkupojat olivat unohtaneet portin auki vedenhakureissullaan ja joku naapuruston lampaista oli päässyt pihaan ja haukannut tuoreet vihreät taimet parempiin suihin. Kukaan ei tietenkään tunnustanut mitään, mutta toivottavasti pojat saivat pyytämäni (ymmärtäväisen) puhuttelun. Saattaa olla, että jotkut katkenneista taimista aloittavat uuden elämän, joten annetaan niille vielä mahdollisuus.

Papaijan karu kohtalo.

Tämä ei ollut ainoa kasvillisuutta kohdannut tuho. Naapuritontin termiitit olivat jo aikaisemmin päättäneet tehdä tutkimusmatkan muurin alitse tontilleni. Muurin juurelle näkyi nousseen irtohiekkaa ja pientä liikehdintääkin oli näkyvissä. Jotain pitäisi varmaan tehdä ennen kuin ne asettuvat asumaan. Vielä ei ole tehty mitään. Mutta termiitit ehtivät kuulemma tuhota jo ainakin yhden sitruunapuun taimen.

Eri alojen ammattimiehiä

Talo alkoi kaikesta huolimatta saada muotonsa ja se punainen peltikattokin tuli valmiiksi. 

Olin ollut kovasti huolissani siitä talon seinästä, joka oli osa tonttia ja tiealuetta erottavaa muuria. Siitä puuttuivat ikkuna-aukot. Vaan huoli oli turha, joku näppärä rakentaja nakutteli aukot muuraukseen ja niin sai kylpyhuone pienen ikkunan, samoin käytävä, sekä terassin pääty.

Ja sitten tarvittiin ikkunaristikot ja talon ovi. Metalliseppä kävi mittaamassa ja antoi tarjouksensa, eikä siinä montakaan päivää mennyt, kun ristikotkin oli muurattu paikoilleen ja ovi asennettu. Lukkohan oli jo ostettu samaan aikaan kuin lattialaatat. Ikkunaristikoista olisin halunnut samanlaiset neliömäiset kuin oli sisäportissa, mutta niistä tuli nyt suorakaiteen muotoiset "ruudut". WhatsApp-viestittelyssä asiat eivät aina välity samassa muodossa kuin on tarkoittanut. Tässä sitä oppii tarkkuutta ja asioiden tarkistamista uudestaan ja uudestaan.

Katto valmistuu.

Putkimiehen varusteita.

Tässä vaiheessa tapahtuukin jo paljon. Putkimies käy asentamassa vesijohdot ja viemärit, seiniä roilotetaan putkia varten ja sen jälkeen pinnat slammataan siistiksi. Talon muutkin sisäseinät slammataan ja lattiat tasoitetaan. Laattamies laatoittaa huoneen, käytävän ja terassin ja kylpyhuonekin saa laatat lattiaan ja suihkutilaan.  Vesieristämisestä ei tarvitse huolehtia. Kosteus haihtuu ulospäin ja hometta syntyy vain liian umpinaisissa tiloissa.

Vesieristeitä ei näissä 

Lattia on laatoitettu.

kylpyhuoneissa tarvita

Laatoitushomma näyttää vähän erilaiselta kuin Suomessa. Meillä kun etsitään tarkkaan saumauslaastin väri ja laattojen välit saadaan samanlevyisiksi narujen avulla, niin Gambiassa laatat asetellaan mahdollisimman tiiviisti lähekkäin ja lopuksi pintaan vedetään vielä samaa laastia kuin mikä tuli pohjaankin. Tokihan kaupoista saa myös hienostuneempia ratkaisuja, mutta tämä näyttää olevan tyypillinen tapa. En ole itse ollut laatoitusta seuraamassa, mutta näyttää siltä, että käytössä ei olisi meikäläisiä tarkkoja laattaleikkureita, koska jälki on vähän ronskimpaa. Ehkäpä otan seuraavan kerran mukaan Suomesta valkoista silikonia, jolla siistin kaakeleiden nurkkia ja reunoja ym. virheitä.

Ikkunassa ristikot ja lasit.

Ikkunat odottavat asentamista.

Talo on nyt slammattu myös ulkopuolelta, terassiin on rakennettu pieni kaide ja ikkunaristikot on maalattu harmaiksi. Ikkunoiksi valittiin liukuikkunat, joissa on valmiina hyttysverkot. Nekin odottavat jo asennusta. Ja pian on sekin homma tehty. 

Talo odottaa vielä sähköä ja vettä. Molemmat on tilattu ja seuraavaksi tehdään oman tien toiseen päähän pieni rakennus, johon Nawec voi asentaa sähkö- ja vesimittarit. Vedet ja sähköt on tarkoitus vetää pinnan alla tontille. Vältytään turhilta pylväiltä ja ilmassa roikkuvilta sähköjohdoilta. 

Oman tien toinen puoli pitää vielä aidata ja hommata toinen portti, jotta tie saadaan suljettua. Eivätpä tule vuohet ja lampaat tärväämään tien varteen istutettavia taimia. 

Eivätkä hommat tähän lopu, talo on vielä maalattava sisältä ja ulkoa. Enkä yhtään tiedä milloin pääsen taas matkustamaan paikan päälle. Sadeaikakin alkaa ihan näillä hetkillä, tai on melkein jo alkanut.

Seuraavaksi ihmetellään hedelmiä ja muita Gambian kasveja ja saadaan aikaan lisää muuria. Lue luku 7: Tutustutaan puutarhakasveihin.