5. Talon rakentaminen alkaa

Seinien paikat on kaivettu ja 
linjalangat vedetään.

Maaliskuussa 2018 minulla on aikaa viettää Gambiassa pari viikkoa ja silloin pitäisi pystyä seuraamaan rakentamista ja katsomaan että kaikki menee arkkitehdin luonnoksen mukaan. Talo tuskin ehtii valmistua siinä ajassa, mutta aika pitkälle kuitenkin. Luulisin. 


Paikallinen luotettu ystäväni hoitaa asioita puolestani. Hän on löytänyt kylältä rakentajat ja he puolestaan tuovat mukanaan työntekijät, jotka hoitavat kaikki aputyöt.

Urakkahinta on sovittu etukäteen ja siihen pitäisi kuulua talon rakentaminen harjakorkeuteen.

Matkan varrella on lisäksi hankittava useampi tanko harjaterästä ja teetettävä siitä pilareita tukirakenteiksi. Tämä työ ei kuulu urakkaan. 

Materiaalit hankitaan itse: hiekka, sementti ja punainen kivimurska. Rakennusharkkojen tekijät ovat hoitaneet oman hommansa jo aikaisemmin ja kuivat harkot odottavat tontilla.

Harjateräs kulkee taksin vetokoukussa
pitkin maantietä.
Meteli on aikamoinen.

Seinien pohjaksi kaivetaan ojat

Maan pinnan alle tulee pari kerrosta harkkoja ja sen yläpuolelle vielä toiset pari kerrosta ennen lattian tasoa. Sadekaudella tontti saattaa olla välillä tulvan vallassa ennen kuin vesi humahtaa maan sisään. Kulkuväyliäkin on varmasti tarpeen korottaa, ettei tarvitse kahlata liejussa.

Noin 4x6 metrin kokoinen talo rakennetaan sisäportin viereen muurien kulmaukseen. Ensimmäinen homma on tehdä pohjapiirroksen mukaiset mittaukset ja kaivaa ojat seiniä varten. Pohjalle valetaan betoni, jonka päälle seinät ladotaan.


Kaivamisen yhteydessä tulee vastaan yksi ikävä kasvi, Mankanaaso, joka on kaivettava juuria myöten pois, ettei se kasvaessaan riko rakennusta.

Vanha muurin osa teettää ylimääräistä työtä. Siinä on jokunen reikä, jotka on paikattava ja väliseinän kohdalle muurin sisään on upotettava harjateräksestä tehty pilari. Pilareita tarvitaan useaan kohtaan rakennusta. 

Lisäys 2020: Tässä tuli tehtyä selvä virhe. Sellaista muuria, jota ei itse ole rakentanut, ei saa käyttää seinänä. Nyt taloon tuli parin metrin matkalta vanhaa, toisen puolen omistajan rakentamaa muuria. Toivottavasti asian suhteen ei tule ikävyyksiä. Sillä puolella on nyt pelkkä tyhjä tontti.

Yleistyökalu.

Vaihtelevaa kommunikaatiota

Istun monena päivänä mangopuun alla vesipullon kanssa ja seuraan työn edistymistä. Mittaukset saadaan tehtyä ja seinien paikat kohdilleen. Vähän on säätöä, koska talo on aika pieni ja tilaan pitää saada mahdutettua kaikenlaista. Arkkitehdin piirros ei välttämättä avaudu ihan helposti ja joudun selittämään.

En tiedä kuinka tavallista on, että valkoinen nainen häärii rakennustyömaalla kertomassa mitä tehdään. Rakennusmiehet kuitenkin kuuntelevat kohteliaasti ja nyökyttelevät ymmärtävänsä. Kutsuvat välillä katsomaan, että josko tämä menisi näin vai kuinka, tarjoavat minulle makeaa vihreää teetä ja järjestelevät istumapaikkaa mangopuun alle. 

Työ jatkuu hyvässä yhteisymmärryksessä. Englannin kielen kanssa on välillä haasteita puolin ja toisin. Välillä on pyydettävä mandingankielinen ystävä selittämään tarkemmin mitä tarkoitan. 

Vihreää teetä.

Naapurista ilmestyy paikalle lapsia, jotka kohteliaasti tulevat kättelemään ja istuvat sitten tuijottamaan ja tutustumaan tavaroihini. Isoin tyttö taitaa olla vähän päälle kymmenvuotias ja muut lapset siitä alaspäin aivan sylivauvaan asti.

Lapsista on päivien mittaan myös paljon apua. He tekevät kaikenlaisia pikku palveluksia, kantavat esimerkiksi vettä kaivolta isoissa sangoissa reippaina ja iloisina. Heitä täytyy muistaa joillain mukavilla tuliaisilla, kun seuraavan kerran matkustan sinne. 

Ostosreissut ovat tavattoman verkkaisia

Hyvään alkuun päässyt rakentaminen keskeytyy kun sementtisäkit loppuvat. Niitä ei löydy koko kylästä. Kun pula jatkuu, on lähdettävä etsimään Serrekundasta.  Samasta liikkeestä löytyvät myös lattialaatat ja jokunen neliö laattoja kylpyhuoneen seiniin, lisäksi hankitaan WC-pönttö ja ulko-oven lukko.

Rautakaupan laattamallistoja.

Ostosreissut ovat tavattoman verkkaisia. Palvelua saa odottaa ja kun vihdoin on tehty päätökset myyjä täyttää erilaisia lippuja ja lappuja. Sitten tavaroille etsitään kuljetusta ja tingitään sen hinnasta. Ja taas odotetaan, että joku kantaa säkit ja laatat  ja muut ostokset autoon. Ajellaan sinne tänne varaston ovelta toiselle ovelle. Ja aurinko porottaa kuumimmillaan. Suljetuilla varastopihoilla ei tunnu tuulenhenkäystäkään. 

Aaltopeltiongelmia

Katon aaltopellit hankittiin jo aikaisemmin Turntablen alueelta, joka on neljän tien vilkas risteys noin 10 kilometrin päässä Tanjista pohjoiseen. Sieltä löytyvät myös lähimmät supermarketit, sairaala ja vaikka mitä liikkeitä ja tietysti erilaisia torikojuja tien varressa.  Siellä on myös muutamia rakennustarvikeliikkeitä. 

Aaltopeltiä on tarjolla eri laatuja ja värejä. Haluan hyvänlaatuisen materiaalin, joka kestää suolaista meri-ilmaa. Arkkitehdilta olin aiemmin kysynyt, minkä värisen katon valitsisin. Hän totesi, että älä nyt ainakaan punaista ota. Harmaa olisi ollut sopivin vaihtoehto talon suunniteltuun väritykseen. Vaan kun ei harmaata ollut tarjolla, niin huolellisen harkinnan jälkeen päädyn vihreään. Muut vaihtoehdot olivat ruskea ja punainen. Maksan ostokset ja sitten lähdetään hankkimaan kuljetusta 15:lle noin 2,5 metriä pitkälle aaltopeltilevylle. Löytyy taksi, joka ottaa kuljetuksen hoitaakseen. 

Taksi tulee paikalle ja alan etsiä ostamiani peltejä. Vaan kuinka ollakaan, varastossa ei olekaan juuri sitä vihreää peltiä, on vain punaista ja ruskeaa. Huudan myyjälle, että miten te voitte myydä minulle sellaista mitä teillä ei edes ole. Olkapäiden kohauttelua ja hämmentyneitä katseita. Mitä ihmeen väliä sillä värillä on, tulkitsen heidän ilmeistään. Koska ei ole aikaa lähteä muualle etsimään, on tyydyttävä tilanteeseen. Kiukuissani valitsen punaiset pellit. Peltipino tungetaan taksin takaluukkuun ja kiinnitetään jonkinlaisella narulla (taksissa ei ole kattotelinettä). Ehdimme ajaa noin kilometrin kun koko pino rysähtää maantielle pitkin poikin. Siinä sitten keräillään peltejä tieltä ja lopulta pellit on nostettava katolle ja solmittava kiinni sillä yhdellä vaivaisella narulla. Perille päästään lopulta, vaikka tuuli ottaa pelteihin ja alkaa taivuttaa niitä. Vain yksi pelti vahingoittuu. 

Vuokrattu puutavara saapuu.

Jatkossa on ymmärrettävä varautua paremmin.

Aasitaksi kuljettaa lautoja

Sementin puute viivästytti rakentamista muutamalla päivällä ja muutenkin on varauduttava siihen, että työmiehet eivät aina pääsekään paikalle. On ehkä hautajaiset tai perhejuhla, tai kenties sairastuminen, tai ehkä on joku uskonnollinen juhlapäivä, tai on perjantai, jolloin ei yleensä työskennellä. Viikonloppuna taas saatetaan hyvinkin tehdä töitä. Päivät kuluvat ihmetellessä. Sitten kun työmiehet ovat paikalla kaikki sujuu ja työ edistyy rivakasti.

Ovien ja ikkunoiden reunojen muurausta varten tarvitaan lautaa. Lautoja ei osteta vaan ne vuokrataan.  Donkeytaksi on tähänkin tarkoitukseen sopiva kuljetusväline. Kun laudat on käytön jälkeen purettu pois ne palautetaan vuokraajalle, joka on ehtinyt jo kyselläkin lautojensa perään. Mietin kovasti miten meillä tarvikkeita tuhlataan ja Gambiassa kaikki käytetään uudelleen ja uudelleen. Suomessa betoninen lauta menisi jätelavalle ja kaatopaikalle. Eikö vaan?

Talon seinät kohoavat ja matkustan Suomeen

Lopulta talon seinät alkavat lähestyä kahta metriä. Ikkuna-aukot olen merkinnyt seinään ja niiden leveys on katsottu yhdessä rakentajien kanssa. 

Tässä vaiheessa joudun palaamaan Suomeen. Selitän mahdollisimman tarkkaan rakentajille kuvien kanssa, millaiset ja kuinka korkea seinät on tarkoitus tehdä ja millaiseen vinouteen katto, jotta päästäisiin mahdollisimman lähelle arkkitehdin tekemää luonnosta. 

Talo on vielä kesken kun matkustan Suomeen.

Alusta asti on ollut selvää, että mitään hienouksia on turha lähteä hakemaan kun rakennusmateriaalina on suurikokoinen betoniharkko. Työvälineetkin ovat lähinnä jonkinlainen taltta ja kirveen tai hakun tapainen. Täytyy miettiä rakentamista vähän eri kulmasta seuraavan talon teossa ja tutkia onko kenties olemassa muita mahdollisia rakennusmateriaaleja. 

Suomesta käsin yritän sitten antaa ohjeita puhelimitse WhatsAppin kautta ja saamistani kuvista näen miten homma etenee...

Siitä seuraavassa luvussa, jossa alkaa tulla VALMISTA JA TAKAISKUJA.